04.04.2025
Folkloristiikkaa, kansatiedettä ja historiaa opiskellut Mikko Kamula on tutkinut koko aikuisikänsä suomalaista kansanperinnettä ja vanhoja uskomuksia. Nyt viidenteen osaan edenneellä Metsän kansa -romaanisarjallaan hän haluaa kertoa meille suomalaisille juuristamme. Pohjolan neito (Gummerus) ilmestyy ja on arvosteluvapaa 17.4.
Petollinen Pohjolan emäntä on ryöstänyt seppämestari Torhon takomaan uutta sampoa, joka tuo omistajalleen mittaamattoman hyvinvoinnin ja vaurauden. Sammon joutuminen vääriin käsiin olisi hirvittävä onnettomuus. Nuorella tietäjällä Tenholla ja hänen opettajallaan Yörnin äijällä on edessään uhmakas pelastus- ja ryöstöretki. Apuun tarvitaan myös Tenhon sisarukset: Hämeen linnan parantajana työskentelevä Varpu ja sotilaaksi kouluttautunut Heiska, joka elää perheensä kanssa Pyhän Olavin linnan liepeillä. Miten käy sankareiden, kun heillä on vastassaan viekas Loviatar ja tämän tytär Pohjolan neito?
”Syrjäisestä savupirtistä Savon sydämessä liikkeelle lähteneessä romaanisarjassa on tultu keskiaikaisen Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Samalla tarinan mytologiset elementit ovat muuttuneet arkisesta taikuudesta ja kodinhaltijoista kohti suomalaisen kansanperinteen suurimpia eeppisiä teemoja. Pohjolan neito -teoksen juonen punaisen langan muodostavat kalevalaisen kansanrunouden sampo-aiheiset runot. Sammon olemus on suomalaisia kulttuuripiirejä vuosisatojen ajan askarruttanut kysymys, ja keskustelu aiheen ympärillä on jatkunut 2000-luvullakin. Tässä romaanissa annan oman näkemykseni siihen, mikä sampo on”, Mikko Kamula kertoo.
Ylöjärvellä asuva Mikko Kamula (s. 1982) vaeltaa mielellään tuhansien järvien maassa ja kuvittelee, millaisena muinaiset suomalaiset ovat metsämme nähneet. 1400-luvulle sijoittuvassa Metsän kansa -suursarjassa on ilmestynyt aiemmin romaanit Ikimetsien sydänmailla (2017), Iso härkä (2018), Tuonela (2019) ja Kalevan pojat (2022) sekä ääni- ja sähkökirja Lemmenliekki (2024).
Mikko Kamula: Pohjolan neito
650 sivua
painettu kirja ilmestyy 17.4.
ilmestyy sähkö- ja äänikirjana 18.4., lukijat: Heljä Heikkinen, Panu Kangas ja Ville-Veikko Niemelä