10.12.2024
Joulun välipäivinä on ihanaa käpertyä sohvannurkkaan teekuppi kädessä ja jännittävä dekkari toisessa. Laajan kirjonsa vuoksi rikoskirjallisuutta on mahdotonta sulloa yhteen lokeroon ja vuosien saatossa rikoskirjallisuus onkin jakautunut useisiin alalajeihin. Pieni pintaraapaisu rikoskirjallisuuden alalajeihin osoittaa, että tästä genrestä löytyy luettavaa ihan jokaiselle jännityksen ystävälle!
Salapoliisikirjallisuus
1920–1930-luvuilla erityisen suuressa huudossa oli salapoliisikirjallisuus. Tuohon aikaan syntyneelle ”kuka sen teki?” -lajityypille (englanniksi whodunnit) erityisen ominaista on se, että rikoksen syyllinen paljastuu vasta aivan tarinan loppumetreillä. Tyypillistä näille tarinoille on rajattu tila, lukijaa harhaanjohtavat vihjeet ja laaja kirjo epäiltyjä – joilla kaikilla tuntuu olevan motiivi murhaan. Usein lukijalle annetaan vihjeet ja työkalut rikoksen ratkaisuun, mutta viimeisillä sivuilla salapoliisi onnistuu paljastamaan oikean tekijän. Ikimuistoiset ja ehkäpä jopa hieman omituiset päähenkilöt ovat salapoliisiromaanien keskiössä: tästä legendaarisimpina esimerkkeinä voidaan mainita esimerkiksi rakastettu Hercule Poirot ja omalaatuinen Sherlock Holmes.
Kovaksikeitetty koulukunta
Pian salapoliisiromaanien ja suljetun tilan rikosromaanien rinnalle alkoi kehittyä kovaksikeitetty koulukunta Atlantin toisella puolen, ikään kuin vastauksena perinteiselle brittiläiselle rikoskirjallisuudelle. Rikoskirjallisuuden uusi stereotyyppi – yksinäinen, riippumaton ja kovapintainen yksityisetsivä – oli syntynyt. Kovanaamainen yksityisetsivä liikkuu alamaailmassa kuin kala vedessä, välillä kahnaten poliisin kanssa, välillä jahdaten pahamaineisia rikollisia. Legendaariset yksityisetsivähahmot ovat siitä lähtien värittäneet niin rikoskirjallisuutta kuin rikossarjoja ja -elokuvia.
Yhteiskunnalliset aiheet rikoksien taustalla
1900-luvun loppupuolella rikosromaanien painopiste siirtyi murhaajan henkilöllisyyden selvittämisestä enemmän rikoksen taustalla piilevien motiivien ja yhteiskunnallisten tekijöiden kuvaamiseen. Uudenlaisten teemojen lisäksi keskiöön nousi poliisityö ja sen todenmukainen ja yksityiskohtainen kuvailu. 2000-luvulla rikoskirjallisuuden keskiöön ovat nousseet ajankohtaiset aiheet, kuten kansainvälinen huumerikollisuus, kybersodankäynti ja ilmastonmuutos. Nämä ajankohtaiset teemat ovat olleet keskiössä myös pohjoismaisissa dekkareissa. Gummeruksen katalogista esimerkiksi Anu Ojalan Taivasverkko ja Petja Lähteen Kaksi astetta ovat esimerkkejä dekkareista, joissa ajankohtaiset aiheet ovat juonen keskiössä.
Psykologista jännitystä ja tuoreimpia dekkaritrendejä
Todellisen jännityksen ja jopa hieman ahdistavan tunnelman ystäville oikea valinta on psykologinen trilleri. Psykologiselle jännityskirjallisuudelle tyypillistä on jännittävä ja jopa piinava tunnelma, joka kantaa pahaenteisenä läpi tarinan. Tässä alalajissa epäluotettavat kertojat, yllättävät juonenkäänteet ja lukijaa harhaanjohtavat elementit tekevät tarinasta koukuttavan. Hyviä esimerkkejä tämän alalajin kirjoista ovat esimerkiksi Matthew Blaken hittijännäri Anna O ja Alex Michaelideksen romaanit.
Kovaksikeitettyjen poliisiromaanien ja psykologisten trillerien rinnalle suosituksi alalajiksi on noussut cozy crime, eli viihteellinen jännityskirjallisuus. Cozy crime sopii lukijoille, jotka pitävät perinteisten salapoliisiromaanien kutkuttavasta jännityksestä, mutta eivät halua lukea rikosten raaoista yksityiskohdista. Nämä rikostarinat sijoittuvat usein pieniin yhteisöihin, esimerkiksi kylään tai pikkukaupunkiin, jossa kaikki tuntevat toisensa. Esimerkiksi Eppu Nuotion Raakel Oksa ratkaisee -sarjan dekkarit edustavat tätä alalajia. Cozy crime -tunnelmaa henkii myös supersuosittu tehtäväkirja Murha!, jonka sivuilla lukija itse pääsee ratkaisemaan arvoituksia loogisen päättelyn työkaluja hyödyntäen.
Ehkäpä tuorein ja polttavin lisäys rikoskirjallisuuden genrekimaraan on domestic thriller -alalaji. Domestic thriller -kirjoissa psykologisista trillereistä tutut epäluotettavat kertojat ja yllättävät juonenkäänteet yhdistyvät monimutkaisiin perhe- tai parisuhdekuvioihin. Millaisia vaiettuja salaisuuksia kodin kulisseihin kätkeytyy? Tämä alalaji on saavuttanut erityisen suurta suosiota sosiaalisen median kirjayhteisöissä. Ensi keväänä ilmestyvä Alice Feeneyn Kivi, paperi, sakset on erinomainen esimerkki tästä alalajista.
Mikä rikoskirjallisuuden alalajeista puhuttelee sinua? Tutustu Gummeruksen dekkarivalikoimaan tästä.