01.11.2024
Anni Kytömäen neljäs romaani Mirabilis on oikea runsaudensarvi. Se on suuri historiallinen romaani, joka käsittelee luontoa, ihmisyyttä, sukupuuttoa ja hengenvaaraa, luonnontieteen historiaa, tutkimusmatkoja, kehon ja mielen luontoyhteyttä sekä valtaa. Kaikkea tätä on vaikea tiivistää yhteen kansikuvaan.
Mirabilis-kirjan kannen on suunnitellut Gummeruksen päägraafikko Jenni Noponen. Hänen käsialaansa ovat myös Kytömäen kahden aikaisemman romaanin, vuonna 2017 ilmestyneen Kivitaskun ja Finlandia-palkinnon 2020 voittaneen Margaritan kannet. Esikoisromaani Kultarinnan (2014) kannen on suunnitellut Sanna-Reeta Meilahti.
Kansisuunnittelu on usein pitkä prosessi. Graafinen suunnittelija perehtyy käsikirjoitukseen ja keskustelee tekstistä kustannustoimittajan kanssa. Keskustelua kansista käydään myös kaikkien kotimaisten kirjailijoiden kanssa. Lopulliseen kirjaan päätyvää kantta edeltää usein vaihteleva määrä erilaisia luonnoksia ja kokeiluita.
“Suunnittelin Mirabilikselle monia kansivaihtoehtoja eri kuvitustekniikoilla. Lähtökohtana kaikille kansisuunnitelmille oli kuitenkin valokuvapohjainen idea. Osa varhaisista vaihtoehdoista karsiutui pois keskusteltuani niistä kirjan kustannustoimittajan Niina Miettisen kanssa”, Jenni Noponen kertoo.
Kuvituksen tyylin Noponen toivoi vievän ajatukset romaanin tapahtuma-aikaan 1800–1900-luvun taitteeseen. Lisäksi kannen pitäisi henkiä romaanin luonnetta eeppisenä historiallisena kertomuksena.
Mirabilis-kannen luonnoksia ja ideoita
Kaksi petoeläintä – ihminen ja tiikeri
Mirabilis tarkoittaa ihmeellistä. Jenni Noponen kertoo halunneensa myös romaanin kanteen jotakin ihmeellistä. Yksi keskeinen hahmo kirjassa on amurintiikeri, jonka Noponen halusi nostaa kanteen levolliseen yhteiskuvaan ihmisen kanssa.
“Halusin kanteen kehystetyn miniatyyrikuvan, jossa kaksi petoeläintä, tiikeri ja ihminen, esiintyvät yhdessä tasa-arvoisina olentoina. Kuvan toteuttamiseksi valitsin Shutterstock-kuvapalvelun generatiivisen tekoälyn, jonka avulla historiallisen tyylin löytäminen kuvalle oli mahdollista valokuvamaiseen tyyliin. Kuvan toteuttaminen perinteisemmin erillisiä valokuvia kuvankäsittelyohjelmassa yhdistämällä ei olisi tuottanut toivottua lopputulosta. Myöskään tiikerin ja naisen saaminen yhteiseen studiokuvaan ei tullut kysymykseen. Tämän idean toteuttamiseen generatiivinen tekoäly tarjosi parhaan vaihtoehdon”, Noponen toteaa.
Mirabilis-romaanin kannessa on käytetty monta erilaista kuvaelementtiä. Erilaiset kuvat ovat peräisin erilaisista lähteistä. Kuvapalvelu Shutterstockin generatiivista tekoälytyökalua on käytetty pelkästään kannessa olevassa miniatyyrikuvakehyksessä. Shutterstockin palvelu on suljettu järjestelmä, joka generoi tekoälykuvia ainoastaan palveluun tallennetuista kuvista, joihin kuvittajat ja kuvaajat ovat antaneet luvan ja joiden käytöstä he saavat korvauksen.
Muut kirjan etu- ja takakannessa olevat kuvat ovat peräisin Shutterstockin kuvapankista ja The New York Public Libraryn digitaalisesta kokoelmasta. Kannen suunnittelu pitää sisällään paljon kuvankäsittelyä, erilaisten kuvaelementtien yhdistelyä, sävytystä, sommittelua ja typografiaa. Kaiken tämän kansisuunnittelija on tehnyt itse.
Monia suunnittelijoita ja monenlaisia kuvituksia
Olemme Gummeruksessa linjanneet, että kuvageneraattoreita voidaan hyödyntää kansisuunnittelussa silloin kun ne palvelevat kannen suunnittelijaa hänen visionsa toteuttamisessa.
Osan kirjojemme kansista tekee oma graafikkomme, osan tilaamme freelancer-graafikoilta ja käännöskirjojen kansista osan ostamme ulkomaisilta kustantajilta valmiina. Myös kuvitusten lähteet ovat moninaisia. Käytämme kuvapankkikuvia, valokuvia tai kuvittajilta tilattua piirroksia, maalauksia tai digitaalisia teoksia. Shutterstockin generatiivinen tekoäly on yksi tekniikoista muiden joukossa.